Rasvamonttu

Taas ruottalaisilla mielenkiintoinen tilasto

Viime viikonloppuna Hesari uutisoi autosivuilla ruotsin katsastuslaitoksen julkaisemasta (joka vuotisesta) tutkimuksesta herkkupalat. Löytyy tuolta ihan tarkat tilastotkin, niin kuin löytyy Tuulilasinkin sivuilta.

Luultavasti tulokset ovat saaneet autonvalmistajilla - varsinkin sillä naapurimaan omalla ylpeydellä - vipinää laadunvarmistusosastolla, koska sen verran hälyttäviä tulokset olivat. Noin yleisesti tuloksissa nakyy, että autojen vika-alttius on vähentynyt vertailuvuoteen (2000) nähden, eli yhä useampi auto menee läpi katsastuksesta. Sen sijan jarrujärjestelmän viat ovat yleistyneet yli 10v. autoissa vertailuryhmään nähden. Jarruletkujen hapertuminen hylkäyksen syynä on sen sijaan laskenut liki kaiken ikäisissä autoissa - mielenkiintoista. Jarrujärjestelmässä vikaantuminen iskee siis vähän vanhempaan kalustoon ja siellä jarrusatuloihin, rumpuihin ja kuluviin osiin eli paloihin ja levyihin. Siis juuri sinne, minkä pitää tee-se-itse-mies kunnossa jos vähääkin pysyy ruuvari kädessä ja autot kiinostaa.

Toinen mielenkiintoinen seikka oli se, että autojen ruostuminen oli jonkin verran vähentynyt vajaassa 10 vuodessa. Auto alkaa kärsimään ruosteesta niin, että katsastusleima on vaarassa sen ikääntyessä yli 10-vuotiaaksi, kuitenkin keskimäärin vain alle 1% autoista saa tällöin korjauskehoituksen ruosteen takia. Tätä vanhemmissa autoissa hylkäysprosentti nousee tasaisesti mitä vanhemmasta kalustosta on kyse, mutta selvästi vertailuvuotta (2000) vähemmän. Kehitystä on siis tapahtunut. Ruostetilaston häntäpään mallit eivät liene kenellekään yllätyksiä, mutta niiden hylkäysprosentti on kyllä pienoinen järkytys: esim. Ford Mondeo Combi Diesel 23% hylättyjä! Muita peränpitäjiä olivat Kia, Huyndai, Suzuki, lisää Fordeja, joku Opel jne.

Tuolta alussa laittamiini linkkeihin kannattaa tutustua, varsinkin jos on käytettyä autoa hankkimassa. Voi olla ikävä yllätys, jos kunnossa olevaksi oletettu auto osoittautuu ensimmäisessä katsastuksessa ruosteensyömäksi :-(

Kevät on tullut - rengastestit piinaavat autoilijoita

Mistä tietää, että kevät on tullut? No, ainakin siitä, että kaksi kertaa vuodessa toistuva rengasvertailurumba käynnistyy joka mediassa. Toki, renkaiden vertailu on järkevää journalismia ja vertailuiden tulosten uutisointi taas sitten toisille hyvää jutun juurta tai suorastaan ilmaista sisältöä ;-) Meillä nyt vaan sattuu olemaan talvella niin liukasta, että toinen rengaskerta on tarpeellinen, mikä sopivasti rytmittää kahdesti vuodessa rengasvertailut sesongin mukaan.Toinen kevään merkki on se, että uutisointi katupölystä pyörähtää käyntiin, saman ilmiön kääntöpuoli - liukkautta torjutaan nastoilla tai levittämällä hiekkaa/soraa tielle mitkä kummatkin näkyvät keväällä katupölynä.

Noista tämän kevään rengasvertailuista vielä - siinä missä Hesari tyytyi joku viikko sitten vain toteamaan testien tulokset, on netissä löydettävissä vähän laajempikin tulosten uutisointi osoitteessa rengasvertailu.fi. Kannattaa vaikka lukaista tuolta, jos ei kaikkia autolehtiä käsiinsä enää saa.

Autofixari kahlasi henk.koht. läpi molemmat kotimaiset lehdet paperiversioina ja niistä jäi taas vähän hassu maku suuhun. Siinä missä TM suorastaan jeesusteli kitkarenkaan huonoilla ominaisuuksilla, niin Tuulilasi oli ottanut journalistiseksi asenteekseen painaa alas alhaisen vierintävastuksen renkaat. On toki perusteltua, että turvallisuus on rengastestien tärkein näkökulma, mutta onko sen sadekelin ja vesiliirron oltava ainoa? TM sentään julkaisi mittaustulokset eri osa-alueista, jotta lukija voi pelkän testidatan perusteella tehdä omia johtopäätöksiään renkaiden välisistä eroista, mutta esimerkiksi Tuulilasi ei julkaissut kuivan kelin käsittelytuloksia lainkaan, vain pisteytyksen - kyseenalaiseksi jäi paljonko testikierroksella on eroa parhaan ja heikoimman välillä? Jotain johtopäätöksiä voi vetää märkäkelin tuloksista missä ero parhaiden ja heikoimpien välillä oli 2,5s (69s -> 71,5s).

Takavuosina TM:n testeissä vertailtiin uusia renkaita kulutettuihin kesärenkaisiin ja tässä vertailussa oli sentään jotain järkeä. Tässä kitkarengasvertailussa haiskahtaa vain kohutulosten aikaansaaminen - on kai itsestään selvää, että talvikeleille tarkoitettu tuote ei toimi kesällä. Muuten me ajaisimme samoilla all-season renkailla vuoden ympäri! Onhan se kitkarengas heikko, varsinkin jarrutuksessa, mutta se on paljon turvallisempi ajaa loppuun välikelin renkaana (vähän pidemmälle kevääseen tai hieman aikaisemmin alle syksyllä) kuin ihan loppuun kuluneena pahimpiin jääkeleihin Joulukuussa.

Tuon turvallisuusnäkökohdan ainoasta ja oikeasta arvosteluperusteesta haluaisin myös herättää keskustelua. Miksi rengastestissä ei voida ottaa asenteeksi joskus sitä matti-meikäläisen tai average-joe asennetta, että hinta ja käyttökulut ratkaisevat, ajomukavuus ja hiljaisuus ennen kaikkea ja turvallisuus on plussaa. Siis painotus olisi juuri toisin päin kuin nykyään? Jos nyt ruoditaan näitä mittautuloksia vaikka Tuulilasin artikkelin perusteella ja katsotaan, että mitä jää käteen:

Parhaan ja heikoimman ero mittaustuloksissa (%) ja painoarvo

• ABS jarrutus kuivalla -> (9%) 1,0*
• ABS jarrutus märällä -> (12%) 1,2*
• Märkäkäsittely -> (3%) 1,5*
• Vesiliirto kaarteessa -> (5%) 1,4*
• Vesiliirto suoralla -> (5%) 1,4*
• Sivuttaispito märällä -> (5%) 0,9*

Ja näitten perusteellako se rengas siihen omaan kärryyn pitää valita!? Kannattaa huomioida myös vierinvastus ja kulutus samasta lähteestä

• Vierinvastus -> (31%) 0,5*
• Kulutus -> (9% ) 0,8*
• Melu (käyrä) 0,8*
• Mukavuus (ei mittaustuloksia) 0,6*

Johtopäätöksiä: me siis ajamme suuren osan talvea ainakin etelässä käytännössä sulilla teillä renkailla, jotka TM:n mukaan ovat jopa vaarallisen heikkoja ja pitäisi jopa kieltää kesäkaudella. Samalla autolehdet nyhertävät rengasvertailuissa eroja renkaiden välille jota kuinkin 5% marginaalista, kun ero siihen talvirenkaaseen (jolla siis ajetaan minimissään pakolliset 3kk vuodesta) on liki valovuosi. Samalla jätämme kokonaan huomioimatta mahdollisuuden säästää auton polttoainekuluissa ja sitä kautta suorissa päästöissä liki kymmenyksen!

Tässähän ihan lämpenee.. Samaan aikaan yhteiskuntamme puuhaa erilaisia haittaveroja esimerkiksi polttoaineen kulutukseen, sähkön kulutukseen, vapaa-ajan asuntoihin ja ties mihin, mutta emme saa vastaavasti renkaiden aiheuttamaa ylimääräistä kulutusta mitenkään kuriin. Nyt se renkaiden energiatehokkuusmerkintä käyttöön ja äkkiä! Rengastesteissäkin voitaisiin palata pilkun nyhertämisestä oikeasti johonkin vaikuttavaan arvosteluun.

Sitten voisi vielä huomioida tuon rengasmelun. Jos joku sattuu asumaan tien lähellä (eli ei keskellä erämaata), niin rengasmelu on muutakin kuin omassa autossa kaikuva rallatus. Meneppäs tämän luettuasi parvekkeelle/pihalle/terassille. Kuuntele ja mieti seuraavaa asiaa: desibeliasteikon logaritmisuuden takia 3dB kasvu äänen mittaustuloksessa tarkoittaa aistitun melun kaksinkertaistumista. Tuulilasin mittausten mukaan taajamanopeudella (50 km/h) heikoimman ja parhaimman renkaan ero on noin 2dB. Miltä tuntuisi, jos sillä omalla kotipihalla/parvekkeella/kaljaterassilla kuuluva melu olisikin vain vähän reilut puolet siitä mikä siellä nyt kuuluu...