Rasvamonttu

Artisti maksaa, tee itse ja säästä!

Sisällön tarjoaa Blogger.

Jarrupalojen vaihto

2 kommenttia

Jarrupalojen vaihtoikä tulee yleensä vastaan 40-50tkm ajon jälkeen, mutta paljon maantiellä ajavilla yhdet palat saattavat kestää paljon pidempäänkin. Yleensä palojen vaihtotarpeesta huomauttaa katsastuinssi ja onkin hyvä tapa aina renkaanvaihdon yhteydessä tarkistaa jarrupalojen paksuus. Yleensä palojen kulutuspinnassa 3-4mm on alin turvallinen määrä, tätä kuluneemmissa paloissa jarrupinnan täydellisen irtoamisen riski kasvaa jatkuvasti.

Jarrupalojen vaihdon yhteydessä on syytä tarkistaa jarrusatuloiden toiminta muutenkin, koska yleisimmät jarrujärjestelmän viat liittyvät nimenomaan jarrusatuloiden jumiutumiseen ja siitä seuraaviin palojen ja levyjen epänormaaliin kulumiseen. Seuraavassa käsitelläänkin pelkkien palojen vaihtotyön lisäksi myös jarrusatulan yleisiä tarkistus- ja huoltokohteita.

Jarrupalojen vaihdon voi hyvin suorittaa ihan perustyökaluilla parkkipaikalla. Vaihtoon tarvitsee hylsyn ja räikän tai vastaavasti kiintolenkkiavaimen, mahdollisesti talttapäisen ruuvimeisselin, vähän rautalankaa tai mustekalan ja normaalit hoksottimet. Yleensä suositellaan yhden akselin molempien jarrujen kaikkien palojen vaihtoa samalla kertaa. Vaihtotyössä ei tarvitse irrottaa jarruletkua eikä jarruja tarvitse ilmata.

Vaihto aloitetaan nostamalla auton kulma ylös ja poistamalla pyörä. Auto tuetaan ylös pukille eikä jätetä tunkin varaan, se ei ole riittävän turvallinen! Pyörän irrotuksen jälkeen irrotetaan jarrusatula napa-asetelmasta. Yleensä se on kiinni kahdella pultilla tai pultti-mutteri yhdistelmällä satulan takapuolelta. Kun satula on irrotettu autosta, kannattaa tarkistaa palojen kuluneisuus ja kiinnittää erityisesti huomiota mahdolliseen epätasaiseen kulumiseen. Tämä on merkki satulan jarrumännän ja/tai satulan liukutappien jumiutumisesta.

Vanhat palat voivat olla kiinni satulassa erilaisilla mielikuvituksellisilla jousivirityksillä tai sitten pelkästään satulan uriin asetettuna. Tässä vaiheessa maltti ja normaalit hoksottimet auttavat. Kokeile irrotusta ilman tarpeetonta väkivaltaa ja paina osien keskinäinen asento mieleesi. Kun vanhat palat on poistettu, työnnetään kulumisen mukana ulos työntynyt jarrumäntä tai -männät takaisi jarrusatulan sisään, koska muuten satula ei mene takaisin paikoilleen paksumpien palojen kanssa. Männän työntämiseen voi käyttää siihen tehtyä kierretyökalua, mikä on joissain tapauksissa verraton apu tai suorastaan välttämättömyys, tai sitten vaikka puista tai kumista vasaran vartta. Periaatteessa mikä tahansa tukeva, mutta pehmeäpintainen vääntötyökalu käy – varo vain vaurioittamasta jarrumäntää ja erityisesti sen tiivistettä. Joissain jarrutyypeissä mäntää on kierrettävä samalla kun sitä painetaan sisään, tällöin erillisen työkalun käyttäminen helpottaa työtä oleellisesti, vaikka kiertäminen onnistuu välttävästi esimerkiksi rälläkän avaimellakin.

Tässä vaiheessa on myös hyvä tarkistaa männän uloimman tiivisterenkaan kunto. Huom! Varo painamasta jarrua kun jokin jarrusatula on irrallaan. Jarrun painaminen työntää männän kokonaan ulos satulasta ja tämä johtaa sekä mittavaan osien puhdistusoperaatioon myös jarrujen ilmaamiseen.

Yksimäntäisissä ratkaisuissa männän paine pyrkii liu’uttamaan satulaa liukutappien varassa levystä poispäin. Koska satula on U:n mallinen, se ei pääse liukumaan rajatta, vaan liike pysähtyy vastakkaisella puolella olevan palan ottaessa kiinni levyyn. Näin jarruvoima jakautuu itse asiassa tasan männän puoleisen ja vastakkaisen jarrupalan kesken. Mikäli liukutapit tai niiden reiät ovat kuluneet tai ruosteessa, satula ei liiku herkästi eikä jarruvoima ole optimaalinen. Tästä syystä on syytä tarkistaa myös jarrusatulan liukujen toiminta ja niiden tiivisteiden kunto samalla.

Mikäli kaikki on kunnossa, aseta uudet palan paikoilleen ja muista mahdolliset lukitusjouset. Kokoaminen on purkamisen vastakohta, kuten kaikissa Haynes manuaaleissa niin osuvasti huomautetaan ;-)

Jarrupaloissa on paljon valinnanvaraa ja jopa jonkinlainen sekaannuksen vaara, koska moniin automalleihin on tarjolla samaan vuosimalliin erilaisia jarruja moottorivaihtoehdosta riippuen. Ota siis etukäteen selvää autosi teknisistä tiedoista, jotta löydät oikeat osat.

Netistä osia voi ostaa esimerkiksi www.osamies.fi verkkokaupasta.

2 kommenttia :

Lähetä kommentti

Vi Bilägare testaa ajovalojen vaihtoa

Ei kommentteja
Noista ajovaloista vielä: lokakuinen Vi Bilägare -lehti oli vertaillut eri automallien ajovalojen vaihtoa. Kaikkiaan vertailussa oli 43 eri automallia ja voiton vei (luonnollisesti) alkuasukkaiden oma valmiste.

Arvosteluasteikko on yksinkertainen:

1: Aja korjaamolle
2: Vaikeaa, mutta mahdollista
3: Onnistuu useimmilta
4: Yksinkertaista
5: Nerokasta

Audi A4 - 3
Audi A6 - 1
BMW 120d - 3
BMW 320d - 1
BMW 520 - 1
Dacia Sandero - 3
Dacia Logan - 3
Ford Fiesta - 4
Ford Focus - 3
Ford Mondeo - 4
Honda Jazz - 2
Huyndai i30 - 3
Kia Cee'd - 3
Mercedes A 160 - 2
Mercedes C 180 - 2
Mercedes E 200 - 1
Nissan Quashqai - 2
Opel Corsa - 1
Opel Astra - 1
Open Insignia - 1
Renault Clio - 1
Renault Modus - 3
Renault Laguna - 1
Renault Megane - 4
Saab 9-3 - 2
Saab 9-5 - 1
Skoda Fabia - 3
Skoda Roomster - 4
Skoda Octavia - 4
Skoda Yeti - 3
Smart Fortwo - 3
Toyota Yaris - 2
Toyota Auris - 1
Toyota Avensis - 2
VW Golf - 1
VW Passat - 1
Volvo S40/V50/C30 - 5
Volvo S80/V70 - 5
Volvo XC60/XC90 - 5

Mielenkiintoista. Tuosta listasta voisi ihan äkkipäätä vetää pari johtopäätöstä:

1) Auton valmistusmaa tai hintataso ei mitenkään korreloi autoon tehtävien tee-se-itse -huoltojen helppouden kanssa.
2) Auton valmistajan eri mallien välillä voi olla merkittäviä eroja myös valojen vaihdon helppouden kesken.

Muutaman nopean ohjenuoran tuosta voi myös vetää, jos oletetaan, että valojen vaihtotyö korreloi edes kohtuulliseti muidenkin huoltokohteiden kanssa:

1) Jos ostat ison ja kalliin auton, älä vaivaudu huoltamaan sitä itse (Audi A6, BMW 520, Mercedes E, Saab 9-5, poikkeus sääntöön Volvo S80/V70/XCxx)
2) Autonvalmistaja voi halutessaan tehdä huoltokohteet helpoiksi tai vaikeiksi mallista riippumatta (Volvo +, Skoda +, Ford +, Opel -, Toyota -, VW -)

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että autonsa tuloksiin ja valon vaihtoon kannattaa vaikka perehtyä etukäteen, ettei pimeys pääse yllättämään. Yleistäen voisi todeta, että  Volvon, Skodan tai Fordin kuljettaja voi olla turvallisilla mielin talvipimeillä, koska valon vaihtaa tarvittaessa vaikka huoltoaseman parkkipaikalla räntäsateessa. Sen sijaan Opelin, Toyotan tai Volkkarin omistajan kannattaa vaikka maksaa huollon yhteydessä vähän ylimääräistä, että valot vaihdetaan ajoissa.

Lukaise koko artikkeli osoitteesta www.vibilagare.se.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Jarrulevyjen vaihto

Ei kommentteja
Jarrulevyt kestävät yleensä vähintään 50-60tkm, paljon maantietä kuluttavilla huomattavasti pidempään. Joissain automalleissa vaihtoväli saattaa taas olla huomattavasti lyhyempiin, mutta tällöin vaihdon syynä ei ole levyjen kuluminen alimittaiseksi vaan yleensä jarrujen aiheuttaman tärinän poistaminen osia vaihtamalla. Valitettavasti tärinän poistamiseen levyjen vaihto on vähän vastaava kuin ottaisi hammassärkyyn buranaa – kipu lähtee hetkeksi mutta kohta särkee taas ja pahenee vain.

Jos jarrulevy on kuitenkin päässyt kulumaan vaihtokuntoon, sen vaihto on helppo tee-se-itse miehenkin suorittaa mikäli yhtään perustyökalut pysyvät kädessä. Vaihtoon tarvitsee ainakin kiintolenkkiavaimen tai pari, mahdollisesti ristipääruuvimeisselin ja rasvanpoistoon tarkoitettua liotinta sekä teräsharjan. Puhdistamiseen on olemassa ihan tarkoitukseen tehty suihkutettava jarrulevyjen puhdistusspray (jarrukliineri), mutta tavalliset kotitalouden liottimetkin, kuten tärpätti, kelpaavat. Yleensä suositellaan, että yhden akselin molemmat levyt vaihdetaan kerralla ja vaihtotyön voi tehdä aivan mainiosti vaikka parkkipaikalla.

Vaihto aloitetaan nostamalla auto ylös ja tukemalla pukeille. Mihinkään auton korjaukseen pelkkä tunkki on riittämätön tuenta! Seuraavaksi irrotetaan jarrusatula tukivarresta ja tuetaan tai ripustetaan satula vaikka joustintukeen siten ettei jarruletku jää jännitykseen. Kun ylimääräiset osat on saatu pois tieltä, jarrulevyn vaihto on suoraviivaista. Levy voi olla kiinnitetty pyörän napaan ruuvilla tai jonkun pyörän kiinnityspultin juuressa on jousilevy kiinnitystä varmistamassa. Ylimääräisen kiinnityksen tarkoitus on pitää jarrulevy paikoillaan pyörän irrotuksen aikana ja estää näin epäpuhtauksien pääseminen levyn ja navan väliin.
Kun vanha levy on irrotettu, puhdistetaan napa mahdollisesta ruosteesta huolellisesti vaikka teräsharjalla ja puhdistetaan jarrulevy säilöntärasvasta liuottimella. Uusi levy ja sen mahdollinen lukitus takaisin paikoilleen ja jarrusatulan kiinnitys viimeistelevät työn. Jarrusatula ei välttämättä mahdu paikoilleen ilman, että jarrusylinteriä työnnetään takaisin sisäänpäin, tämä on aivan normaalia. Tämän jälkeen kiinnitetään pyörä ja lasketaan auto takaisin alas.

Uuden jarrulevy sisäänajoon on kahdenlaisia ohjeita: joko vähitellen jarruvoimaa lisäten ajetaan levy sisään tai vaihtoehtoisesti suoritetaan ihan kunnollinen sisäänajo missä tehdään asteittain voimistuvia jarrutuksia. Autofixarilla on kokemusta molemmista – kummatkin toimivat jos jarrut ovat muuten kunnossa eikä kumpikaan auta mikäli jarrujärjestelmässä on jotain muutakin vikaa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Ajovalon vaihto

6 kommenttia
Yllättävän monessa vastaantulevassa autossa on nykyään toinen ajovalo pimeänä. Näin syksyn pimeillä tämän huomaa vielä erityisen selvästi. Autofixarille tuli valonvaihtoon uudenkarhea Tsekkiläinen, mistä oli palanut toinen lähivalojen H7 halogeeni. Uusissa autoissahan on sekä muotoilun että uuden tekniikan takia kookkaat, pitkälle sivuille ja konepellille ulottuvat valoumpiot, joiden sisältämien ajovalojen huoltamisesta kiertää mitä ihmeellisimpiä kauhutarinoita. Osa tarinoista lienee totta mutta totuuden nimessä on muistettava ettei valojen vaihtoa ole tehty helpoksi kaikissa vanhoissakaan autoissa. Legendan elävyyttä korostaa lisäksi se, että ainakin tämän auton käyttöohjekirjassa kehoitetaan teettämään valojen vaihto asiantuntevalla korjaamolla.

No, aikansa tilannetta tutkittuaan, autofixari päätti ettei valon vaihto Octaviaan voinut olla niin vaikeaa, mitä urbaanit legendat nykyautoista kertovat. Ahdasta konetilassa näytti olevan, eikä varsinkaan kuljettajan puoleisen umpion taakse meinannut saada käsiä mitenkään paikoilleen. Onneksi tilanne ei kuitenkaan ollut näin onneton, vaan Tsekkiläinen autonsuunnittelija oli huomioinut valojen vaihtotarpeen jo ennalta ja oli rakentanut umpiot helposti irroitettaviksi. Octavian komea kromimaski nousee konepellin avaamisen yhteydessä pois tieltä ja sen takana umpion alta pilkottaa umpion pikalukituksen kahva. Tämän kahvan lukituslevyä tulee nostaa samalla kun kahvaa vetään umpiosta poispäin ja umpion alakiinnitys aukeaa. Tämän lisäksi umpio on kiinnitetty ylareunassa olevalla muovimutterilla, mikä aukeaa sormivoimin.



Itse umpio voi olla lian ja tiesuolan paikoilleen muuraama ja sen irroittaminen vaatii kenties hieman päättäväisyyttä, mutta se liukuu kiskoja pitkin suoraan eteenpäin ja polttimoiden vaihtotyö on suorastaan helppoa. Umpion sähköt on tuotu yhdessä nipussa aivan ulkoreunassa, eikä sähköliitintä ole tarpeen irroittaa polttimon vaihdon takia. Lyhyt ajovalo on umpion keskellä suuren jousikiinnitteisen muovikannen alla ja pitkien valojen polttimo on kumisen tulpan alla. Kannen kiinnitysjouset ovat melko tiukassa, mutta ne saa auki sormivoimin tai pienen ruuvimeisselin avulla kampeamalla.




Polttimon kanta irtoaa vetämällä ja itse polttimo on kehyksessä kiinni kevyillä jousilla. Suuren muovikannen ansiosta polttimon vaihtaa isommallakin räpylällä varustettu rasvakoura tuossa tuokiossa eikä umpion takaisin kokoaminen ole mikään ongelma. Tästä toteutuksesta voisivat muutkin autonvalmistajat ottaa oppia, koska auton valojen toiminta on pimeään vuodenaikaan suorastaan elintärkeää ja ne pitää pystyä vaihtamaan tarvittaessa vaikka huoltoaseman pihalla. Rikkinäisillä valoilla ajaminen on kaikenlisäksi kiellettyä ja siitä voi saada tien päällä sakot.

6 kommenttia :

Lähetä kommentti

Auton tee-se-itse huollot

Ei kommentteja
Autofixari on autoilija jolla on kokemusta jo useammasta enemmän ja vähemmän hyväkuntoisesta ja uudesta sekä vähän vanhemmastakin autosta. Tämän blogin myötä pyrin jakamaan kuormaan kertynyttä tietoa auton ylläpidosta ja kommentoimaan muutenkin autoiluun liittyviä ajankohtaisia aiheita. Näkökulma on kuitenkin aina jotenkin autot ja tee-se-itse.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti